Junan tullessa asemalle, sen ikkunoissa ei näkynyt yhtään matkustajaa.

Ilahduin minua odottavasta rauhallisesta aamuhetkestä, yksin tyhjässä vaunussa.

Avasin vaunun oven ja kasvoille paiskautui muisto pitkistä leireistä, teltassa nukutuista öistä.

Vaunu oli täynnä nukkuvia nuoria.

Niitä oli kaikkialla!

Ristiin ja rastiin.

Tuolit oli taivuteltu makuuasentoon ja lähes jokaisella tuolilla tuoksui unta lämpöinen teini.

Muutama oli havainnut junan lattian penkkiä paremmaksi ja nukkui siellä penkkien välissä, osittain käytävällä.

Yksi kuorsasi suu auki, olkinen tukka hapsottaen lattialla.

Istahdin alas vapaalle paikalle ja haistelin ilmaa, kuuntelin unta.

Aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämmitti väsynyttä  kylkeä.

—————–

-erikeeper 15.4.09 Pikajuna RMK-HKI Klo 7.30