Merenmuotoinen taivas, aallot taivaanrantaan.
Pienen miehen kokoinen merilokki huutaa.
Istumme rahtilaivassa, ruutupaitainen ja minä.
Lyömme korttia kolmatta tuntia.
Meri on pysähtynyt paikoilleen ja sekoittunut taivaaseen. Hopeanharmaa sumu valuu taivaasta meren öljyiseen pintaan. Laivan runko natisee ja ruutupaitainen lyö ässän pöytään.
Kaasulampun sukka heilahtaa rikki ja valo sammuu.
Meritaivaalta, taivasmereltä kantava valo hohtaa kuitenkin niin, että näen ruutupaitaisen työntävän lisää ässiä hihaansa.
—-
23.11.09 IC RMK-HKI Klo 10.12

