tunkevat esiin pimeästä
terälehtensä, kärhensä järjettömällä voimalla
räjäyttävät kasvonsa taivaalle
luulevat itseään ruusuiksi
-
——
-erikeeper Torstaihaasteille 19.4.2012 jonka haasteena “Hulluus”.
Edessäni istuu kauppaopiskelijoita.
Poika on kuin rantaleijona, paita auki. Selailee kauppatieteitä polviensa päällä.
Valkoinen torahammas roikkuu pojan kaulalta.
Tytöstä näkyy penkkien lomitse paljas olkapää ja teräskuorinen kello ranteessa. Vaaleat hiukset, pään laki selkänojan yllä.
Lattialla, heidän välissään haukottelee tiikeri.
–
18.4.2012 IC RMK-HKI klo 10.19
Viihdyttääkseni itseäni rakensin junan roskapusseista suuren pallon jonka sitten täytin ilmalla ja itselläni. (Sehän on monen mielestä sama asia) (Mutta ei minun mielestäni, ei aivan).
Potkaisin meidät sitten tuonne pellolle, keväthangille pomppimaan.
Pompin ilmavasti sinne tänne. Päämäärättömästi latojen lomitse ja ojien uomitse.
Aurinko kimaltelee pallon pinnalla.
Liikuttelen palloa innostuneena, juoksen sen sisällä kuin aavikkorotta juoksupyörässä kunnes tuulenpuuska paiskaa minut siniselle taivaalle.
Allani yskähtelee ikäloppu Aeroflot. Ohitan sen kuin ammus ja lennän maatakiertävälle radalle jossa tapaan kasan parittomia sukkia sekä kadoksissa olleen egoni.
Tervehdin heitä iloisesti.
11.4.2012 IC RMK-HKI klo 10.11
Olen lukenut kaikki kirjanne ja täytyy kyllä sanoa että uskomatonta! Varsinkin se yksi kohta jossa sormet kiertyvät hiuksiin ja kuinka luu on kaunis, niin uskomatonta.
Joskus olen nähnyt Teidät junassa. Istuitte eläinvaunussa ja näytitte. Ei sille voi mitään, koettakaa kestää.
Tultuani junan vessasta loitte minuun silmäyksen.
Tarkkailette ympäristöänne, ymmärsin.
Olen lukenut myös blogejanne ja tiedän. Kyllä ne ovat, turha väittää muuta. Varsinkin se Punapartainen konduktööri.
Mutta nyt minun on lopetettava koska jään Pasilassa pois.
Taitan tämän kirjeen ja ojennan Teille lähtiessäni.
Jos olette taas nukahtaneet työnnän sen laukkunne sivutaskuun.
Hyvää pääsiäistä Teille.
Terveisin,
Erkki
—-
5.4.2012 IC RMK-HKI klo 10.11
Junan pysähtyessä pellonlaitaan pellonlaitakin pysähtyy.
Ojan pientareella kasvava pajukko heiluu hiljalleen kun peltoa pyyhkivä tuuli osuu sen oksiin.
Oksalla istuva varpunen nuolee haavojaan haukan tai variksen jäljiltä höyhenet pölähtäneenä.
Kun katseemme kohtaavat varpunen näyttää kieltään että vittuako tuijotatte, häipykää!
–
IC 4.4.2012 RMK-HKI klo 10.19
juuri ennen suojatietä valot vaihtuvat punaisiksi
loikin autojen sekaan kiireisenä,
siwassa joku pysäköi itsensä leipähyllyn eteen tutkimaan tuoteselosteita
haistelemaan ja tunnustelemaan
pariskunta tukkii käytävän kävelemällä hitaasti
rynnistän vapaalle kassalle johon kuitenkin putoaa mummo kuin tyhjästä rahojansa laskemaan
liikuttamaan haurasta varttaan kuin kiinalainen aamuvoimistelija
vaihdan jalkaa ja mummon silmissä narahtaa hyväntahtoinen hymy
hellitän otettani banaanista
junassa huivi laskeutuu naisen kädestä tuolille salaperäiseksi tunneleiden ja onkaloiden järjestelmäksi jonka reunamat ovat sortumaisillaan junan heilahdellessa puolelta toiselle, pasilassa huivi kolahtaa lattialle
kurotan katsettani pellonlaitaan, taivaanrantaan jossa nousee saunan savut laskevaan aurinkoon
siellä joku nousee lauteilta kuuma kirke ihollaan ja laskeutuu punaiseen mereen
–
IC HKI-RMK 29.3.2012 19.45
-erikeeper 29.3.2012 Runotorstaille jonka haastesanana “punainen”. Menköön samantien tämä sekainen kirjoitelma myös Pakinaperjantaille.
No Comments
Posted in Runot, Runotorstai avainsanoilla kuolema, no comments, runot, runotorstai, suru on huhtikuu 13, 2012 by erikeeperikkuna on niin suuri että maisema kaatuu päälle karmeineen
pöydällä tukehtuu kynttilä-
kuolleet puhuvat
mutta eivät kommentoi
—
-erikeeper 12.4.2012 Runotorstaille jonka haasteena “No comments”
6 Kommenttia »