Oi mikä hymy putosi konduktöörin huulilta!
Laitan sen nyt nettiin.
Ei mikään aamuäreä valtion virkamies vaan maailmaa ja ihmistä, erityisesti runoilijoita rakastavan naisen hymy.
Kaunis aamu!
Maalaiset ovat nostaneet lehmät ja lampaat pihalle aurinkoa ottamaan ja joku puksuttelee traktorilla vielä märällä pellolla.
Junassa ihmiset yskivät. Toiset oikealle ja toiset vasemmalle.
Junan vessasta lainehtii jonkun aamupaskan tuoksu.
Pidän näistä aikaisista aamuista kun taivas on täynnä sinisiä lintuja.
—-
27.4.2011 IC RMK-HKI Klo 7.09
erikeeper
Runoilija osaa niin nätisti nähdä tämän aamun. On pakko yrittää täällä maaseudullakin. Ja yhtäläisyyksiä toki on: täällä haisee sianpaska kaikkialla (se kai käy myös kuvaan, vai onkohan se ollenkaan yhtä runollista kuin junapaska?) Mutta runoilijoita täällä maaseudulla rakastetaan silmittömästi. Kuin myös niitä sinisiä lintuja.
Hienoa! Runoilijoita ei voi koskaan rakastaa liikaa!