Nainen nukkuu sormukset reidellä, sormet suorina, ehkä kurottaen jotain uneensa kuuluvaa. Aamulehti taitettu, luettu viereen. Kaksi miestä puhuu rauhalliseen sävyyn villeistä poikamiesvuosistaan Hyvinkäällä. Joku yskii.
Metsänlaidassa, pellolla kolme hirveä makuulla turvat höyryten usvapeiton alla.
Maailma näyttää olevan entisensä mutta ei se ole.
Taivaassa on nähkääs reikä josta putosi John Lennon kitara helkkyen.
John Lennon on suurempi kuin kerrostalo Korson asemalla ja suuret ratapölkyn paksuiset sormet tapailevat tuttuja sävelkulkuja.
Kuvitelkaa!
John Lennon ottaa kaksi askelta ja maa tutisee. John heittää hiuksiaan taakse, pois silmiltä, kallistaa päätään ja alkaa sitten laulaa. Pehmeä ääni täyttää tienoon ja pysäyttää ihmiset jotka heittävät hiuksiaan taakse ja alkavat laulaa. Junan lähtiessä liikkeelle näen kuinka John Lennon istahtaa ostarin katolle ja ihmiset kertyvät hänen ympärilleen kuin opetuslapset.
–
5.11.2010 IC RMK-HKI klo9.10
60.750000
24.767000