Nainen kantaa lakeja.
Lait kulkevat kevyesti naisen sylissä.
Osat 1 ja 2 sekä viimeisimmät lisäykset.
Nainen painaa niitä rintaansa vasten kuin suojelisi lasta.
Lunta sataa hiljalleen leijumalla ja nainen kävelee junasta lakikirjat sylissään.
Ehkä junassa istuu joku jolle nainen kävi lukemassa lakia?
Näytti aliot ja momentit sekä niiden lisäykset liitteineen ja lähti sitten pois.
Miksi naiset kulkevat lakikirjat sylissään? Jakaakseen tuomioita vai väitteidensä tueksi? Jonkun puolesta jotakin vastaan?
Ehkä oikeustieteen opiskelija vain huomasi tulleensa väärään junaan ja nyt kävelee tuolla lumisateessa lakeja sylissään.
——
25.1.10 IC HKI-RMK Klo 19.06
erikeeper
Voi, voi, kyllä tässä maailmassa joku tolkku täytyy olla. Ja naiset huolehtivat siitä, että laki ja järjestys säilyy, siksi ne lakikirjat. Muuten ukko kuin ukko rupeisi runoilemaan ja niitten selityksiä kuulee muutenkin ihan tarpeeksi.
Joskus pieni runo on kyllä paikallaan. Siellä lakikirjojen joukossa saattoi olla piilotettuna joku runokirjakin.
Jep. Tuostahan tässä oli kyse. Naiset lopulta päättävät kaikesta?
No.. veikkaan kuitenkin että sama nainen istuu tällä hetkellä lakikirjojen kanssa jossain..
Lakinainen!
No olet sinä ihme meedio!
Olin otsikoida ko. rääpäisyn “lakinainen” mutta ajattelin sen ehkä olevan naissukupuolta sortava.. Mutta en tajua miten naista voi sanoa lakimieheksi.?
Heh, miten se nyt naissukupuolta sortais? Lakimies se vasta sortaakin.
Öyts, kommentoin vahingossa omalla nimellä. Mutta sehän olin minä, Eleanor Vatsa, ahne bloginainen!
Öyts! Hauskuuttipa tuo huudahdus mukavasti. Mutta vastauksena kommenttiisi: jollain ihmeellisellä tavalla onnistuin ajattelemaan ettei naispuolisesta lakimiehestä saa käyttää nimitystä lakimies koska nainen haluaa olla lakimies eikä nainen. Jotenkin näin
Tuossa kommentissasi ei ollut päätä eikä häntää. Luepa se uudestaan.
Öhöm. Ilmaisin itseäni huonosti jos ollenkaan. Jos naispuolista lakimiestä kutsutaan lakinaiseksi eikä lakimieheksi, ajattelin sen ehkä joitakin ääritapauksia kismittävän. Lakinainen ei ole ainakaan samalla arvovallalla latautunut kuin lakimies. En tiedä, Vatsa. Minä vain höpisen ääneen..
Joo, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa. Mutta huomasitko, että sanoit kommentissasi “…ettei naispuolisesta lakimiehestä saa käyttää nimitystä lakiMIES koska koska nainen haluaa olla lakiMIES…”?
Mutta eikö nuo ääritapaukset voisi jättää sinne reaalimaailmaan? Eli jos joudut raastupaan, nimitä sitä naispuolista lainpalvelijaa lakimieheksi, ettei se vaan suutu jos se sattuu olemaan ääritapaus.
(Jos minä sattuisin olemaan se lakimies, haluaisin kyllä tulla nimitetyksi lakinaiseksi, mutta en vetäisi hernettä nenään, jos joku sanoisi lakimieheksi.)
Mutta runossa naispuolinen lainpalvelija, joka kanniskelee lakeja sylissään (hellästi kuin lasta) on ehdottomasti lakinainen! Naiseus on tuossa runosi henkilöhahmossa aivan keskeistä, se ei ole mikään sattumanvarainen sukupuoli.
Huomasin tuolla runnoja-puolella kun eilen kävin lukemassa runojasi, että joku kommentoija oli luonnehtinut naisesta (olisiko ollut Nainen-niminen runo?) kirjoittamaasi runoa “hivenen sovinististiseksi”, koska siinä puhuttiin huuhteluaineesta ja korkokenkien kapseesta. Älä vaan mene uskomaan tällaisia typeryyksiä! Se ei ollut missään tapauksessa sovinistinen runo millään tasolla, se oli todella hieno ja naista kunnioittava runo! Vaikka naiset haluavat sen saman euron työstään kuin miehet ja ettei heitä lääpitä ja tytötellä missä ja kenen toimesta vaan niin ei se tarkoita sitä, etteivät he haluaisi tuntea itsensä haluttaviksi ja kauniiksi.
Sinun runoissasi ei yksinkertaisesti ole mitään sovinistista. Ne ovat kauniita ja herkkiä ja naista kunnioittavia. Piste.
Kiitos Taikuri!
Sanat menevät suloisesti sekaisin joskus.
Nainen-runo on yksi mun suosikeista. Se on rakkaudella kirjoitettu ja takuulla vailla yhtään epäkunnnioittavaa ajatusta naissukupuolta kohtaan.
Hauskaa muuten että Helsinki-Riihimäkeen kirjoittaessani en ole koskaan mieltänyt kirjoittavani runoja. Poikkeuksena ne tulevasta kirjasta pois pudonneet.
Eivät ehkä yhtä puhtaita runoja kuin runnoissa mutta runollisia tekstejä kuitenkin, enivei.