Henkilökohtainen ongelma
Reissumies on syöty.
Hänen jäännöksensä hitaasti maatuvassa muovipussissa, oikean polveni vieressä.
Rasvainen käärepaperi.
Aurinko paistaa nyt niin silmiin ettei ole totta.
Mutta nyt ei saa valittaa. On otettava kiitollisena vastaan jokainen auringosta heruva säde.
Niinkuin se olisi viimeinen.
Niin pimeiksi talvet ovat tulleet, valottomiksi. Aurinko muilla mailla. Yleensä Ruotsin päällä paistamassa, kun sääkarttoja katsoo.
Selkäni takana joku tappelee vessan oven kanssa.
Yrittää saada sitä kiinni!
Paiskoo sitä!
Kun pääsee vihdoin sisälle, tappelee sisäpuolen lukon kanssa!
Naisella on ehkä paha henkilökohtainen ongelma lukkojen kanssa.
Ehkei hän iltaisin pääse kotiinsakaan ovia paukuttamatta, tappelematta lukon kanssa.
————————-
2.1.09 IC HKI-RMK Klo 14.30
helmikuu 19, 2009 klo 11:35 pm
Oi kiitos tarinasta! Minä melkein rakastan lukkoja ja lukot minua. Olen niiden kanssa taitavampi ja kärsivällisempi kuin kukaan tuntemani ei-lukkoseppä. Olisi hauskaa välillä vaihdella henkilökohtaisia ongelmia. Voisin vaihtaa jotain tuon lukko-ongelmanaisen kanssa.
helmikuu 20, 2009 klo 11:17 am
Heh. Kiitos kommentista! Voin laittaa puolestasi ilmoituksen junan vessan seinään. Halutaan vaihtaa ongelmia. Annatko yhteystietosi niin vien lapun heti seuraavaan junaan.
helmikuu 21, 2009 klo 1:26 am
Laita mun yhteystiedot kun mää joudun kuitenkin tekemään työn. B vain ajattelee ja komentaa.